Keskeneräistä

Neuleprojektit kulkevat kuin elämä, keskeneräisesti.
Paljon olisi vielä tehtävää ennen huomista, kuntoutustarveselvitystä. Sana hirviö joka pitää sisällään sen että olenko minä riittävän rajoitteinen jotta kelan on mitään järkeä lähteä rahottamaan kuntoutusta, pyh.
Keskeneräisenä neuloja pysyy ikänsä vaikka väännettäisiin ja käännettäisiin kuinka.

Sillä neulomisella ja elämällä lienee yhdistävä tekijä se että aina voi, saa ja pitää oppia uutta. Koskaan ei ole valmis, ei täydellinen eikä paras.
Saa ilolla nauttia omasta ja kättensä töitten keskeneräisyydestä :).



Keskeneräiset ailit, pastorin joululahjalapasten jatkoksi. Pari mallikertaa lisäsin ja toivon että ne mahtuisivat näin miehen käteen.



Tyttären sukat. Vieläkään en ole osannut päättää onko lanka ihanan kamala, kamalan ihana vai vaan yksinkertaisen kamala.



Revontuli odottaa kylpyä, pingoitusta ja päättelyä. Kaunis se on, kuin ruska. Mies sanoi ruoste, mutta ruska se on, ihan varmasti on.

Tällaista täällä keskeneräisyyksien maailmassa. Ja mieleni minu tekevi aloittaa joku kiva tunika...

Kielo Ailit

Ailin lapaset Nalle Kukkaketo Kielosta ja vanhasta ruskeasta nallesta joka muuten oli reilusti tuhdimpaa kuin uusi lajitoverinsa. Nyt nämä mahtuvat käyttäjälleen, 8 vuotiaalle tytölle joka pitää vihreästä ja ruskeasta.
Hänen onnekseen edelliset olivat liian pienet ja äidin epätoivoinen yritys pukea tyttärelleen vaaleanpunaista epäonnistui surkeasti.

Miehelle syntymässä kämmekkäät, ihanaisesta langasta. Mirasol Hacho hellii neulojaa.

Hempsukat Ailit

Malli: Ailin Lapaset
Lanka: Novita Nalle

Vaihtamalla langan nalleen sai kätevästi ohjetta noudattaen aikaan lapselle sopivat lapaset. Peukun paikkaa muuttamalla näistä olisi tullut omalleni sopivat.
No ei tullut ja saan neuloa toisetkin, eri väriset Ailit :). Ja ehkä kolmannet ja neljännet ja ja ja... Jotka eivät sitten kenellekään kelpaa saavat osallistua keräykseen: Paljaat Sormet .

Tästä se lähtee

Lapaset pojalleni, hän tykkäsi kovasti. Kuten lapset usein pitävät simppeleistä perusasioista. Lämpimät ja mukavat, juuri muuta lapasten ei kuulukaan olla.
Langaksi löytyi harmaan erisävyjä, seiskaveikan jämiä.
Sellaiset "tikkurila tumput", siitä se ajatus sitten lähti... :).

Lisääkin lämmittimitä pitää paleleville käsille syntyä ja seuraavaksi järjestyksessä ovat hempeät Ailit.
Koska nämä ihan selvästi halusivat olla myöskin lapsen lapaset niin seiskaveikka vaihtui nalleen. Isäntä hieman epäili väri valintojani ja saattaapa olla että nämä lopulta kuitenkin lämmittävätkin jonkun paljon pienemmän tytön käsiä, tämä äiti kun taisi neuloa lapselleen liian pienet.
Mutta tuskin tumput siitä piittaavat ja saahan näitä lisää neulottua vai mitä?

Lapastelun pyörteisiin...

Marraskuu kun kerran on lapaskuu niin tänne änkesin mukaan:





"Three little kittens they lost their mittens, and they began to cry,
"Oh mother dear, we sadly fear that we have lost our mittens."
"What! Lost your mittens, you naughty kittens! "



Äidin onneksi talossa asuu juuri tällaisia tuhmia pentusia jotka aina käsineensä hukkaavat ja tumppuja tarvitaan aina aimo kasa.
Nyt saa marraskuu tulla ja talvi kans, puikot tanassa odotellen...

Puro solisi batiikkina

Kauppaan oli ilmestynyt novitan uutuus langat ja epätoivoinen yritykseni hukata novitaa karahti kiville, mutta ihan vähän vain.



Sininen puro Batik voitti lilan täpärästi ja nalle kukkaketo, kielo oli vaan.. No, näettehän itse, kuin kesäinen henkäys-

Ihanaiset sävyt hurmasivat ja nämä tahtoivat matkaan eniten, sinne jäi vielä vaikka kuinka monta suorastaan viettelevää sävyä. Mutta testataan nyut ensin voiko näistä tehdä mitään kestävää...

Spiderwebsitkin tulivat koneesta ja ovatten kovasti haasteelliset kuvata iltasella. Tässä nyt jonkinlaista näkemystä.



Lankainventaario näytti lukua 11,5 kiloa avaamattomia, vyötteellisiä keriä. Muitahan ei kuulu laskea?? Ei paha vielä ollenkaan...

Spiderwebs

Uusi vuosi, samat vanhat kujeet vai miten se oli? No oli miten oli niin pojan spiderweb tumpulat alkavat saavuttaa sen verran korkeutta että laskeutuvat vielä tänään pesukoneeseen.



Tumpeloitten tuleva omistaja on 11 vuotias poika. Nokia on mukana kuvassa antamassa hiukan vinkkiä siitä miten suuret nämäkin ovat.

Kukahon jaksaisi tikuttaa anopin aina oikein hartiahuivia etiäpäin? Pahasti uhkaa ufoutua kaappiin... Viron villaa siihen on nyt upotettu n. 150g ja vielä olisi 50g neulottava, blaah!



Sillä välin kun anopin megatylsä huivi ufoutuu kaapissa puhuu neulova ystävä minulle baktusta. Siis enhän minä neulo baktusta, enhän? Kaikki muut tuntuvat neulovan baktuksen tai kaksi... Neuloisinko minäkin muka hammaspeikko huivin?
Ehkä neulon, ehkä en.. Löytyyköhän kaapista edes sopivaa lankaa vai saako siitä tekosyyn painella ostamaan lisää, ihan vaan baktuksellisen?

Ensimmäinen ja viimeinen

Eli tänään se vihdoin on, odotettu tämän vuoden viimeinen päivä. Enpä muista milloin olisi ollut yhtä onnellinen vuoden loppumisesta...

Mutta tumpelot voivat hyvin. Ja tumpeloista tulinkin raportoimaan, en kurjasta vuodestani.
Tässä tumpelot ovat juuri syntyneet, niin pienet ja ryppyiset:



Ei tuo kirjailu mennyt ihan toiveitten mukaan, mutta koska se ei ole kamalakaan niin neuloja on tyytyväinen. Aikamoinen venyttely noissa oli, ei kuitenkaan niin hirvittävä kun olen joistakin blogeista lukenut.
Aika kivasti ne vanuivat oikeisiin mittoihinsa. Ja ilahtuneena totesin että pesukonekarusellissa pyöriminen peitti kaikki neulojan virheet:



Melkein väitän että nuo pikkuiset lumitähdet olivat tumpeloihin ehdoton must! Nyt ne näyttävät sävyeroineen ihan parilta.



Ohje näihin löytyi Ziinan blogista .

Hiukan tuotekehittelyä kaivataan, tumpelot karhii ja se tuntuu kädessä kurjalta. Näinköhän löytyi käyttöä alpakka keräsille? Sisätumpuiksiko ne sitten päätyivätkin?
Toisaalta fibromyalgiani voisi pitää enemmän merinovillasta...

Ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2010 !!!

Muoks. Skanssin Anttilassa oli lankaosastolla tarjouksia... Jiveä olisi lähtenyt mukaan puoli ilmaiseksi, mutta koskaan en ole langalle syttynyt. Regian sukkalankaa sen sijaan tarttui molempiin käsiin kaksi kerää:

Lumitumpelot

Ei osannut kuin ihmetellä eilen illalla ihminen sitä millainen talven ihmemaa takapihalle räntäsateesta syntyikään...



Lunta tuiski turussa aamusta asti ja maisema oli pitkästä aikaa kovin kaunis.
Jossain tuolla häämöttää koti :).



Aamu valkeni yhtä valkoisena ja ensimmäinen kiekko evillan hahtuvaa oli muuttunut jättiläismäisiksi tumpuiksi.



Kirjailin noihin vielä lumihiutaleet Dropsin Eskimolla, toiveena että se huopuu kivasti hahtuvan sekaan, mutta jäisi silti hieman koholle... Jännityksellä neuloja nyt odottaa että pesukone, joka käy tällä kertaa tuskallisen hitaasti, lakkaa jyskyttämästä ja sylkäisee tumpelot sisuksistaan.

Näkeeköhän tumpelot talven ihmemaata enää koskaan?

Uusiojoulu

Voi että osaa koira haista pahalle joulun jälkeen kun lapset ovat syöttäneet sille vaikka ja mitä... pthyi !!

Mutta sitä en tullut kertomaan, vaan hihkumaan ihanaisia postin tuomisia ja valmistuneita norskeja :) !

Jos siis tosiaan kävisin postilaatikollani normaalien ihmisten tapaan olisin voinut tikuttaa tumppuja hahtuvasta pukkia odotellessa, mutta toisaalta... Koska en ole normaali ihminen koin joulun riemun tänään riipiessäni nämä paketista:



Ihanat hahtuvat Mervillasta. Puikoille päätyi ruskean sävyinen, itselle. Eipä voi kuin hämmästellä miten valtavan suuri tulee tumpusta ennen kuin se tekee matkan pesukoneeseen...

Ja vielä valmiit lapaset:



Eli Norskit, ohje Ullasta. Vaalea lanka jotain Novitan kampanja Annia ja tummempi tuttua, turvallista seiska veikkaa. Fiksuna ihmisenä olisin ottanut huomioon että käteni ovat himpun verran suuremmat kuin keskiverto suomalaisen naisen, mutta se ei ole tumppujen vika. Ne on mahtavat :D !

Sokerina pohjalla Mervillan paketista löytynyt hiippalakki tyyppi:



Tämän tyypin on kai tarkoitus olla joulu tyyppi, mutta kaikessa ihanuudessaan se ylennettiin lankakaapin ylivartijaksi. Voiko tällaisen muka varastoida laatikkoon???

Overply - Löyhäkierteinen

Löyhäkierteinen kuten kirjoittajansa... Tästä se lähtee !!

Siis bloggaaminen, neulomaan opettelin jo. Luminen sunnuntai on viihtyisästi vierähtänyt parhaassa seurassa, lankojen :) ja siitä todisteena tämä:



Norskien ohje löytyy ullasta ja ovat kovin joutuisat neuloa. Näistä tulee varmasti lempparit !!

Jos kävisin postilaatikolla joka aamu niin kuin normaalit ihmiset olisin voinut harjoitella pitsikukkien tekoa jo joulun pyhinä. Mutta koska en käy niin löysin laitteen laatikosta vasta tänään.



ABC:lta matkaan tarttui viron suurin käsityölehti, 6,50€ ei ole paljon, mutta liikaa kuitenkin tästä lehdestä. Eipä ole tarvetta sortua toiste :).

Tästä siis saa alkunsa löyhäkierteinen nettielämä !!