"Kulta älä unohda noita mun housuja", huikkaa mies joka työkalusalkkuineen ja pakkeineen painelee ovesta ulos. Samaan aikaan naisen tulisi olla toisaalla, tyhjentämässä, asentamassa ja korjaamassa miehen ystävän tietokone jolle joku joskus on onnistuneesti asentanut windowsin viimeisimmän käyttöjärjestelmän jonka kanssa ei sitten toimikaan enää ne jo kotona olevat oheislaitteet.
Ompelukone keittiön pöydällä pitää seuraa miehen työhousuille, niille jotka ovat haaroista ratkenneet ja joitten tulisi peittää karvaiset sääret, korjattuina, puhtaina ja kuivina, seuraavana aamuna 04:00.
Ruoki, hoida lapset, koira. Siivoa koti jonka jokaisen pölyisen nurkan on kevät aurinko auliisti paljastanut. Naisella särkee hammas, mutta nyt ei ole aikaa mihinkään lääkäriin lähteä. Homma leviää justiinsa reisille jos nainen hyppää arjen veturin paikalta pois.
"Äiti, läksyt on tehty ja huone siivottu, mitä mä nyt teen?"
Naisella ei ole tuota ongelmaa eikä hän näin ollen ymmärrä alkuunkaan 8-vuotiaan tyttärensä pulmallista tilannetta.
Olohuoneen pöydällä odottava Old Shale Wimple (rav) ja kuppi kahvia voittaa, naisesta tulee neuloja joka haistattaa pitkät arjen junan kiireisille aikatauluille. Veturi kaipaa huoltoa ja nainen huoltaa itsensä, silmukka silmukalta entistä ehommaksi jaksaakseen vastata kutsuun:
"Äiti, mitä meillä on tänään ruokana?"
